Jaahas... se oli sellainen TOKO-koe... Pääasia, että koe on ohi. Puolta tuntia ennen EVL:n alkua taivas repesi. Kun paikallaolot aloitettiin, kenttä jo lainehti ja vettä satoi edelleen. Lisäksi Poppasen toiselle puolelle p-oloon tullut koira murisi sateenvarjoille.

Kun pääsimme piiloon, kaksi ohjaajaa kutsuttiin takaisin, koska heidän koiransa olivat lähteneet liikkeelle. Poppis tsemppasi melkein loppuun asti. Sitten Poppasen toisella puolella ollut koira, joka oli kuulemma ollut jo paikallaolon alussa levoton ja liikkunut paikaltaan, käveli Poppasta kohti. Tämä oli Poppaselle liikaa ja se oli noussut seisomaan. Siihen olen todella tyytyväinen, ettei tullut tappelua! Se olisi ollut iso takapakki tässä vaiheessa. 

Maaten paikallaolon alkaessa satoi edelleen. Juuri kun pääsimme piiloon, kolme ohjaajaa kutsuttiin takaisin koiriensa luo. Ne olivat lähteneet liikkeelle. Poppanen ja sen Piu-sisko sinnittelivät viimeisinä rivistössä. N. puoli minuuttia ennen ajan täyttymistä, Poppanen oli noussut seisomaan. Piu makasi hienosti paikallaan 4 min. 

Enpä ole ennen tällaisessa EVL-paikallaolossa ollut! Viidestä koirakosta vain yksi sai pisteitä istuen paikallaolosta ja sama oli tilanne maaten paikallaolon suhteen. Kuten kisakamu sanoi, nyt ollaan yhtä kokemusta rikkaampia. 

Paikallaolofiaskon jälkeen päätin keskeyttää kokeen. Halusin saada Poppaselle mukavan koekokemuksen enkä seurauttaa ja makuuttaa sitä kaatosateessa. Niinpä menimme itseksemme viereiselle kentälle höpöttelemään paikallaolojen jälkeen. Teetin Poppasella merkkiä, hyppynoutoa ja luoksaria. Seuraamistakin otettiin ja lyhyt istuen paikallaolo. Lopuksi uuttera pieni TOKO-koira sai palkaksi lelun repimistä ja lihapullia. Onneksi sain nollattua tilanteen eikä Poppanen edes tajunnut, ettei kaikki mennyt niinkuin piti. Me pidetään Poppikoneen kanssa TOKO-lystiä - meni koe sitten loistavasti tai vähemmän loistavasti. 

Kerta kiellon päälle - vaikka eilispäivän tokojen pitikin olla vikat ennen koetta. Kun vein Poppasen aamulla ulos, se oli leikkisänä ja alkoi tarjota seuraamista ja sen jälkeen merkkiä. En kertakaikkiaan voinut jättää tilaisuutta käyttämättä, joten pikapikaa lyhyt pätkä humputtelu-seuraamista loistavassa vireessä. Sitten Kalle, veljeni 8-vuotias poika, häiriökäskytti kun jätin Poppasen makaamaan paikallaoloon ja luoksetulon aloituspaikkaan. Poppaselle palkaksi paistettua kanaa ja Kallelle Domino-keksejä.  Mää niin hallitsen orjatyövoiman käytön ja lahjomisen.

Illalla Poppanen jää kotimieheksi, kun TOKO-kentän valtaavat gööttinaattorit Hippa ja Lumikki. Hauskaa päästä tokoilemaan omapäisten gööttien kanssa. Luultavasti illan harkat menevät hihittelyksi, mutta mitäpäs se haittaa. Kiva kun on mukavaa.

Alla muutamia kuvia Poppasesta viime kesäiseltä Opkyn TOKO-kurssilta. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja sen takia kuvat ovat hieman ylivalottuneita. Ihania tokoilufiilistelykuvia silti. Kiitos kuvista Minna Isokoskelle! 

PS. Jos Poppis näyttää kuvissa paskaiselta ja huonoturkkiselta, niin silmäsi eivät valehtele. Poppis uida polskautti tokoilujen välissä Tassutörmän vieressä olevassa lammikossa - ja sen se on näköinenkin. 

Haukkukeitaalla hauskoissa päivätansseissa (eli tokoilemassa) Paukun ja Mintun kanssa. Poppis oli rautaa ja tokot sujuivat kuin tanssi. Just go with the obedience flow.

Rakennettiin kaksi ruutua kentän eri päihin. Ekaksi tanssiva TOKO-koira Poppanen juoksi merkin kautta ruutuun -> käskytin maahan -> vein makupalapalkan ruutuun. Sitten tunnari Paukun liikkuroimana ja heti perään ohjattu, niin että haettava kapula oli toisen ruudun lähellä.

Tunnarin suhteen kävi tuuri, koska juuri ennen lähetystä tuli kova tuulenpuuska. Tuuli kävi kapuloiden takaa eli saatiin toivomaani hajuhäiriötä. Poppanen noukki oikean tunnarin ongelmitta. Takastullessa pyöräytti kapulaa suussa, mutta muuten mainio suoritus. En puutu kapulan pyörittelyyn enää ennen koetta. Anti-pyörittelyjä mietitään aikaisintaan ensi viikolla. 

Ohjatussa haetutin vasemman kapulan. Poppanen ei vilkuillut ruutuun ja oli koko liikkeen ajan kartalla. Teki itsevarmasti ja ilman häsellystä.

Lyhyt istuen paikallaolo palkkapurkilla. Paukku otti Rumbalin kanssa samaan aikaan maaten paikallaolon.

Sitten lähetys toiseen ruutuun -> käskytys seisomaan -> makupalapalkka ruutuun vietynä. Lopuksi vielä motivointiseuraamista. Pop meinasi poikittaa, kun tajusi, että saa lelupalkan. Eipä auta tässä vaiheessa enää poikittamiseenkaan puuttua eli sitäkin ongelmaa ratkotaan vasta kokeen jälkeen.

Tämän viikon tokojen antia - tai se mitä niistä vielä muistan. Tokoilemassa käytiin ke, to ja pe. To oli KAS:n ohjatut tokot ja kahtena muuna päivänä tokoiltiin SM-poppoon ja muiden TOKO-kamujen kanssa.

Ruutuongelma katosi yhtä nopeasti kuin se ilmaantuikin - jes! KAS:n ohjatuissa tehtiin sellaista häiriöharkkaa, että ruudun takana seisoi ihminen ja toisella lähetyksellä ruudun takana seisoja leikitti lisäksi koiraansa. Poppis ei noteerannut kuin ruudun.

Metskunoudossa on tällä hetkellä sitä vauhtia ja varmuutta mitä olen siihen kaivannut. Muutenkin ollaan harkattu vauhtinoutoja Lentsun opeilla, vaikka Poppasella ei puukapulanoudoissa olekaan ollut ongelmia. 

Seuraamista on tehty häiriössä. Lisäksi olen koittanut saada peruutusaskeleet kuosiin. Välillä ne menevät hyvin ja välillä seuraamispaikka on kateissa, kun lähdetään taaksepäin. Vain pakki puuttuu?

Sivulletulopaikka on paljon parempi kuin vielä viikko tai pari sitten. Lentsun vinkistä oli apua. Toivottavasti en saa sössittyä tilannetta niin, että Poppanen alkaa kohta olla jo liiankin edessä. Kultaista keskitietä koitamme hakea tässä(kin) asiassa.

Luoksari on... luoksari... on luoksari. Ei tosiaankaan meidän vahvin liikkeemme, mutta näillä mennään. Maahanmenostoppi on onneksi hyvä, mutta seisomisstoppi on joko jollain lailla siedettävä tai sitten sitä sun tätä. Menemme siitä mistä aita on matalin: Pääasia, että luoksari on suurin piirtein kuosissa. Jätetään ne täydelliset suoritukset muille. Toki koitan saada luoksaria paremmalle tolalle, mutta kun koe on jo lähellä, on pakko hakea Poppaselle onnistuneita suorituksia eli palkata sinnepäinkin olevista stopeista. Nillittämisvaiheeseen palataan reilun viikon päästä, nyt suurin piirtein riittää mainiosti.

Maanantaina ollaan menossa Haukkukeitaalle TOKO-höpsöttelemään ja tiistaina tokoillaan SM-porukalla. TOKO, TOKO - se on meillä päivän sana vielä kuukauden ajan. Sitten pidetään viikon tai kahden totaalitauko tokoista.

Hetalta tuli tällainen haaste, johon vastaan välittömästi, koska tylsistyn parhaillaan työpaikallani odottaessani seukkia oppilasta. Kenethän mää haastasin mukaan... Ellu, Kati, anyone, everybody? 

“Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).”

1. Hymy pelastaa päivän. Sillä ei ole väliä, onko hymyilevä ihminen tuttu vai tuntematon.

2. Voivatko öiset metsälenkitkin pelastaa päivän? Vastaus: VOIVAT!

3. Huomaavaisuus, välittäminen, auttaminen

4. Kun käännyn yöllä sängyssä kyljelleni, Hippa hyppää sänkyyn ja käpertyy nukkumaan selkääni vasten. Poppanen lämmittää jalkojani.

5. Ystävät - sadepäivän ilo, aurinkoisen päivän lämpö.

6. Isä, äiti, veljen perhe

7. Kauniit ja pehmeät sanat - niin kirjoitetut kuin sanotut

8. Huumori

9. TOKO. Omien koirien kouluttamisen lisäksi nautin myös muiden koirakoiden kouluttamisesta. Yleensä pääsen TOKO-harkoissa lähes zenmäiseen tyyneyden tilaan - ainakin silloin, kun Poppanen sen sallii.

10. PINKKI, VIOLETTI, MUSTA - MAAILMAN KAUNEIMMAT VÄRIT!

Viikonloppu vierähti TOKO-taivaassa eli Lentsu Välimäen TOKO-kurssilla.  Oivalluksia ja oppimisen iloa.  

Eilen Poppasen kanssa oli otettiin kaikkea sellaista, mistä en niin tykkää: Sivulletulopaikan hiomista, seuraamisen peruutusaskeleita ja käännöksiä sekä luoksaria. YÖK.  Sivulletulopaikkaa lähdettiin hakemaan hauskan tempun avulla, josta Poppanen vaikutti innostuvan. Peruutusaskelia treenasimme putkipalkalla ja aputötsillä. Aputötsien avulla harkataan jatkossakin, mutta putkipalkka saa Poppasen sekoamaan, joten sitä käytetään harkitusti.  

Luoksaria kokeiltiin monella tyylillä, mutta oikein mikään tapa ei eilen toiminut. Poppanen oli juoksunjälkeisissä lössykkätunnelmissa - eli näin jälkikäteen ajateltuna luoksarin stoppeja ei olisi kannattanut ottaa ohjelmaan tai ne olisi kannattanut ottaa ekana, kun lössykkä-Poppanen ei ollut vielä niin lössykkä. Sain tänään uusia idiksiä stoppien vahvistamiseen seuratessani muiden kurssilaisten koulutusta, ja niiden toimivuutta aion testata Poppasen kanssa.

Tänään teimme Poppasen kanssa ohjatun ja ruudun erotteluharkkaa, merkkiä + ruutua, merkkiä + kaukoja, seuraamista sekä tunnaria häiriössä. Hirmu hyvin Pop teki. Pelkäsin, että ohjatun treeni on liian vaikea, kun noudettava kapula oli 2 m päässä ruudusta. Turhaan pelkäsin, Poppanen ei edes harkinnut ruutuun menemistä.  Tunnarin Pop palautti vähän vinoon, mutta muuten liike oli mainio. Kapuloiden lähellä istuneet ihmiset eivät häirinneet. Myöskään muissa liikkeissä lähellä seisoneet/häiriköineet ihmiset tai häiriöäänet eivät vaikuttaneet Poppasen tekemiseen.  

Ensi viikon alussa ei mietitä tokoa vaan nautitaan kevättuulista metsälenkeillä.  Keskiviikkona tokoillaan SM-joukkuelaisten kanssa ja torstaina alkavat KAS:n ohjatut tokot. Mahtavaa päästä ratkomaan TOKO-ongelmia vanhojen treenikamujen Tupunan ja Jaken kanssa.  Tupuna innostui myös kouluttamaan kesäkaudella mölli-ALO-ryhmää. Kiva saada koutsiapua.