Kävimme tiistaina kolmen göötin (Karkki, Vinha ja Hippa) ja kahden sheltin (Dafi ja Minttu) voimin kokeilemassa lammaspaimennusta Kalajoella, Jyringin Katjan tilalla. Kiitoksia Katjalle hyvästä opetuksesta ja kärsivällisyydestä! Elinalle, Tuijalle ja Arjalle kiitokset mukavasta seurasta :) Erityiskiitokset Elinalle reissun järjestämisestä!

 

Alla olevassa kuvassa päivän päätähdet, jotka olivat  _hyvin_  kärsivällisiä kokemattomien lammaspaimenien harjoitellessa paimentamista.

 

Aluksi Katja kertoi paimennuksen pääperiaatteista ja havainnollisti kertomaansa omien koiriensa avulla (aussit Ebony ja Koppis).

Sitten pääsimme kokeilemaan omien koiriemme kanssa miten homma toimii. Ensin menimme lampaiden karsinaan koira hihnassa ja paimensimme lampaat ulos karsinasta. Sitten pyöröaitausta kierrettiin koira hihnassa aidan puolella. Sen jälkeen alettiin harjoitella paimennusta niin, että koira oli irti.

Aamupäivän ekan paimennusjakson jälkeen pidettiin tauko ja iltapäivällä koirat pääsivät vielä toisen kerran paimentamaan.

Keskilinjaa olisi pitänyt kovasti yrittää syynätä, ja katsoa, milloin ohjaajan on syytä mennä lampaiden eteen ja milloin koiraa käännetään kepin avulla. On myös tärkeää saada koira etäämmälle lampaista laittamalla keppi koiran kyljen lähelle, jos koira menee liian lähelle lampaita tai yrittää näykkäistä niitä. Kaikki edellä mainittu kuulostaa mahdottomalta urakalta, kun kyseessä on puujalkainen ja suuntavaistoton ohjaaja. Onneksi koirilta näytti homma sujuvan hienosti, vaikka emännät yrittivätkin parhaansa mukaan sabotoida koiriensa tekemisiä  ;o)

Laitan pari kuvaa jokaisesta mukanamme olleesta lammaspaimenesta, mutta Hipasta sitten enemmän. Lisää kuvia löytyy Arjan ja Dafin, Elinan ja Vinhan sekä Tuijan ja Karkin blogeista.

 

Ensimmäisenä lampaita pääsi paimentamaan Minttu-sheltti.

 

Minttu palauttaa hienosti laumasta eksyneen lampaan takaisin muiden joukkoon.

 

Seuraavana vuorossa oli Dafi-sheltti.

 

Gööttinaattoreista ensimmäisenä tulessa oli Karkki.

 

Lisää gööttienergiaa tarjosi Vinha.

 

Viimeisenä oli vuorossa Hippa. Laitan ensin pari kuvaa, joista näkee miten innoissaan Hippa oli päästessään paimentamaan. Kuvat on ottanut Kimmontien kuvauspalvelu (Elina).

 

Välillä intoa oli liikaakin, ja Hippa nappasi edellä juossutta lammasta kintereestä. Minulle oli yllätys, miten raju Hippa on paimentaessaan. Kyllähän siltä saalisviettiä ja kiihkeyttä löytyy, mutta en silti olisi uskonut, että se innostuisi paimentamisesta niin kovasti. Sekin oli yllätys, ettei se pelännyt lampaita ollenkaan.

 

Alla paimennuskuvia, joissa Katja ja Hippa ovat siellä missä pitääkin, mutta minä olen yleensä juuri siellä missä ei kannattaisi olla. Onneksi mitään pahempaa ei sattunut; kerran meinasin tarttua kengännauhoistani lampaan jalkaan  ;-)

 

Vanhempieni luona Hippa meni koirasohvalle pötköttelemään (ks. alla olevat kuvat). Hippa paimensi lampaita vielä unissaankin; korisi, haukkui, sätki ja pyöri sinne sun tänne - aiheuttaen Nuuskussa ja Poppasessa suurta pelkoa. 

Toivottavasti syksyllä päästään uudestaan kokeilemaan paimennusta!